Kaverukset pupu ja pöllö

Ennen joulua tein pyynnöstä pari mekkoa. Sain vapaat kädet suunnitella mitä halusin.

Ensimmäisenä mieleen juolahti, että olisi kiva tehdä pilvivelourille jotain ja niimpä syntyi kuumailmapalloileva pupu.

Toiseksi mekkokankaaksi valitsin Metsolan limenvihreää joustofroteeta, koska kuulin, että perheessä tykätään vihreästä.

En muista enää mitä alunperin aioin tehdä tähän mekkoon, mutta eräs yö nämä ompelukset tulivat uniini ja sain idean miten toteutan pitkään mielessä hautuneen ajatuksen puunkolotaskusta. Puunkoloon muutti asumaan pöllö.

Tässä mekossa on aivan ihanat värit ja söpöyttä tuo sydämmen malliset lehdet.

♥♥♥♥♥

Seuraava eläinvauvahaalari

Koska kirahvihaalari oli niin onnistunut, oli heti pakko päästä toteuttamaan toinen mielessä pyörinyt aihe.

Siispä syntyi seeprahaalari.Raitakankaan vähyyden vuoksi lahkeissa mustaa trikoota pitkästi. 

Lahkeisiin lisäsin tällä kertaa vaipanvaihtoa helpottavat nepparit.

Seepran silmät ja sieraimet on tehty silityskalvosta.

Hups! Minnekä ne palikat katosi?

Mun pieni seepravauva

♥♥♥♥♥

Kun seeprahaalari oli valmis, tyttöni kysyi, että aiotko äiti tehdä myös leijonahaalarin. Arvaatteko mitä siitä seurasi? :)

Kirahvivauva

Pitkään suunnittelin tällaisen eläinhaalarin tekemistä ja viimein siihen löytyi aikaa.

Kirahvin silmät ja laikut on tehty silityskalvosta. Sarvet ja korvat ovat irrallaan.

Pitäähän kirahvilla myös häntä olla.

Haalari takapuolelta.

Silityskalvot: Pikku Piltistä

Kankaat: Hannan kankaasta

Arvontapalkinto

Järjestin syksyllä arvonnan ja lupasin tehdä palkinnoksi voittajan toivoman taskukaverin. Äärettömän noloa, mutta voittaja sai pakettinsa vasta viime viikolla. 

Voittajan toiveena oli sekä tytölle että pojalle sopiva paita koira ja koirankoppi aiheella. 

Värimaailmaksi valikoitui vihreää, keltaista ja beigeä. 

Koira pysyy kopissa nepparin avulla ja onpa sillä ihan häntäkin.

Ja osaa se myös liikuttaa korviaan ;) Tässä näkyy selvästi kuinka toisessa silmässä ompeleet ei ihan kohtaa. Harmikseni huomasin sen vasta kun oli jo liian myöhäistä tehdä korjaus :( Jospa se olisi kuitenkin pienestä kauneusvirheestään huolimatta rakastettu.

Muutama lahja

♥ Sukat läksiäislahjaksi siskon jalkoja lämmittämään. ♥

   ♥ Pehemiän neuloksesta ommeltu, varressa joustavaa pitsikuminauhaa. ♥

♥ On ne vaan ihanat. ♥

♥ Ja mitäpä se lahja olisi ilman itsetehtyä korttia. ♥

♥ Jotain hempeää eräälle pienelle söpöläiselle ♥

 

♥ Tein etukäteen vähän salapoliisityötä ja selvittelin äidin mieltymyksiä. Tähdet, vaaleanpunainen ja beige olivat kuulemma mieluisia. ♥

 

♥ Tiedustelun pohjalta syntyi tällainen mekko pientä prinsessaa ja äitiä ilahduttamaan. Kortista ei kovin kummoinen tullut, kun juuri oikeansävyinen beige puuttui, mutta näillä mentiin nyt. ♥

Hymiöitä

Kun näin tämän Mussukoiden Hymiöt jerseyn, arvasin, että tyttö tulisi tästä tykkäämään. Kangas ei ole oma henkilökohtainen suosikki, mutta välillä on kiva ilahduttaa lasta ja ostaa sellaisiakin kankaita mistä ei niin itse välitä. Tästä on monesti ollutkin puhetta, että tuleeko kankaita ostettua lapsen vai oman mielen mukaan. Enemmän oman, mutta välillä lapsenkin. Ja nyt varsinkin mitä vanhemmaksi lapsi kasvaa, niin on pakko ottaa se lapsen oma mieltymys huomioon.

Kysyin myös tytöltä mitä tästä kankaasta pitäisi valmistua, että se olisi oikein mieluinen. Kuulemma sellainen lepakkohihainen paita. Kaavoja ei käytetty vaan sopiva paita kankaan päälle ja siitä leikkelemään. Aika isohan siitä tuli, mutta tyttö keksi, että olisi hieno jos helmaan tekisi solmun. Sellainen siis tehtiin. Pääntie piti olla löysä, jotta sen saa laskettua olkapään yli tarvittaessa. Resoria mallatessa käteen sattui musta-keltainen ja sehän passasikin tähän ihan loistavasti. 

 Muutama pienempi pala jäi ja niistä saatiin vielä pipo aikaiseksi. Lörppä piti olla. 

Pipon vuoreksi löytyi vielä musta-keltaista joustofroteeta. Tällaisella hetkellä sitä on aina onnellinen kankaiden hamstrauksesta. Silloin kun se inspiraatio iskee, on kätevää, että kotoa löytyy valinnan varaa. Tämä oli ihana yhteinen projekti ja näyttää yhä enemmän siltä, että saatan saada tytöstä joskus kaverin tähän ompeluharrastukseen.

Jouluisia juttuja

Hieman typerältä tuntuu tässä vaiheessa esitellä joulun vaatetusta, mutta kun en vain aiemmin saanut aikaiseksi niin tehdään se sitten nyt. Jääpä näistäkin joku muisto tänne blogiin. Pojalla oli joustofroteesta tehdyt body ja haalarit.

Tonttulakki tietysti jatkaa samaa linjaa vihreällä värillä ja tähdillä. Kulkunen on piilotettu huovasta tehdyn pehmotähden sisään.

Tyttären asustus oli sydänaiheinen.

Ja tonttulakki tietysti taas teemaan sopiva.

Itsellenikin tein joulumekon Verson Puodin helmitaulu froteesta.