Pientä pienelle

Ennen vauvan syntymää ehdin ommella muutamia vaatteita pikkuista varten. Aluksi mietin, että saapa nähdä voiko sitä vauvaa pukea lyhythihaisiin ja -lahkeisiin vaatteihin, mutta kyllä näille on todella ollut käyttöä. Nämä on kaikki kokoa 50. Nyt alkaa pikkuhiljaa käydä pieneksi ja pitäisi alkaa tehdä isompaa kokoa.

Oi, että tuo Hannu ja Kerttu kangas on niin ♥ Näin heti sen kaveriksi puna-valkoista vinoraitaa. Sopivaa kangasta löytyi kätköistäni ainoastaan velourina, mutta on ohutta, joten tein siitä housut. 

 Kesäilo on myös aivan lemppariani. Siitä syntyi reippaan vihreän ja keltaisen kanssa ihanan aurinkoinen setti. Housuihin applikoin kalan .

 Tein bodystä tällaisen vähän kevyemmän kietaisuversion, jotta kangasta ei olisi niin paljon kaksinkertaisesti. Enpä tiedä onko tuosta juuri apua, mutta tuskin haittaakaan.

Ja tähdethän on aina ihania. Kelta-harmaa setti tähtipepulla.

Ja tässä vaatteiden pieni käyttäjä ♥

Savan salainen ystävä

Facebookin Saumanvara ryhmässä järjestettiin äskettäin salainen vaateystävä tapahtuma. Ideana oli, että jokainen saa salaisen ystävän ja esim. lapsen tiedot ( iän, sukupuolen, vaatekoon sekä muuta kuvausta esim. lapsen mieltymyksistä) ja sen pohjalta suunnittelee ja ompelee jonkin vaatteen. Saadut vaatteet kuvattiin ja niistä sai sitten arvuutella kuka mahtoi olla tekijä. Lopuksi tietysti paljastettiin oikeat tekijät.

Sain salaiselta ystävältä tiedon vain lapsen sukupuolesta, iästä ja koosta, joten mieltymyksiä piti selvittää salapoliisityöllä. Oli tosi hauskaa tutkia salaisen ystävän blogia ja selvittää minkälaisista vaatteista he tykkäävät. Tutkiessani salaisen ystävän blogia huomasin, että hän ompelee todella paljon ja on taitava tekijä. Lähdin lopulta suunnittelemaan vaatetta sen kautta, että en halunnut käyttää samoja kaavoja mitä hänkin on jo paljon käyttänyt enkä sellaisia kankaita mistä hän on jo paljon ommellut. Huomasin myös, että blogissa ei ollut montaa applikoitua vaatetta, joten halusin ehdottomasti tehdä sellaisen. Strategiani oli siis tehdä salaiselle ystävälle jotain sellaista mitä heiltä ei ennestään löydy.

Olin juuri ostanut Metsolasta perusvärisiä joustofroteita ja niistä alkoi yhdessä muodostua kivanvärinen kokonaisuus. Hieman kyllä pelotti, että onko tämä heille mieluisen värinen, mutta päätin ottaa riskin. Perhoshihaiseen mekkoon sopi hyvin perhosapplikaatio.

Takakappaleelle vielä pieneksi yksityiskohdaksi vihreä sydän ♥ 

 Tässä vielä lähikuva taskuista.

Mekosta tuli kyllä ihana omaan makuun ja projekti oli muutenkin tosi hauska. Tällaisia juttuja lisää!

Pussukka kännykälle ja avaimelle

Hoksasin, että tyttö tarvitsisi kesälomalle pussukan jonne mahtuu kännykkä ja avain. Meillä on sen verran jäykkä lukko ovessa, että avaimessa pitää olla avainapu, jotta tyttö saa oven auki. Avainapu on aika isokokoinen, joten ihan perinteiset kännykkäpussit ei sopineet käyttötarpeeseen. Piti siis suunnitella pussukka juuri meidän tarpeeseen.

Tein pussukkaan kaksi isompaa taskua. Nyt kun tarkemmin ajattelen, niin olisi ollut hyvä lisätä vielä pikkutasku kolikoille, niin sitten pussukka olisi ollut ihan täydellinen.

Tästä tuli kyllä niin herkku! Voisin käyttää tätä itsekin.

Juhlavaatetusta

Tyttöni päätti jo ensimmäisen luokan. Miten tämä aika menee näin nopeaa? Kevätjuhlaa varten tarvittiin siis juhlavaatetusta. Kaivelin kaapista Thaimaasta tuliaisiksi saatuja kankaita ja niistähän syntyi juuri sopiva väriyhdistelmä mekkoa varten. Kaavaksi valikoitui Mekkotehtaan Alina.

Mekon yläosasta tuli tosi kaunis valkoisilla pitsisomisteilla.

Joskus hamstraamisesta on hyötyä, nimittäin kaapista sattui löytymään kapea soiro valkoista pitsikangasta. Tämän hihattimen ompelin pikaisesti perjantai-iltana päälle sovitellen ilman kaavaa ja onneksi tuli käyttökelpoinen.

Kokonaisuudesta tuli mielestäni tosi kaunis.

Loppusilauksena vielä pompulat mekkokankaasta.

Uudet tyynynpäälliset

Olohuone kaipasi jotain piristystä, joten ompelin kaksi uutta musta-keltaista tyynynpäällistä. Tykkään tästä väriyhdistelmästä tosi paljon tällä hetkellä. Paapiin kukkapupujen kanssa kävi vähän kehnosti kun vitkuttelin niiden tilaamista ja sittenhän ne ehtivät jo loppua. Onnistuin kuitenkin saamaan vielä tuota keltaista pienen pätkän ja nyt onkin tarkassa harkinnassa mihin sitä käytetään. Raitakankaat on ostettu Eurokankaasta.

Tyynynpäälliset on toiselta puolelta Marimekon muija kangasta. Kiinnitykseksi laitoin pieniä valkoisia kam-neppejä. Tyynyt on kivat näinkin jos keltainen alkaa kyllästyttää.

Hot Fix kokeiluja

Ostin joku aika sitten muutamia Hot Fix kalvoja ja nyt sain aikaiseksi kokeilla tehdä niistä jotain. Kimallekalvoja oli helppo käyttää. Piirsin ensin paperille kuvan ja leikkasin sen. Sen jälkeen piirsin kuvan kaavan mukaan kalvolle ja leikkasin irti, pienempiin osiin käytin myös veitseä. Sen jälkeen kuvat vain silitettiin kankaalle ja poistettiin suojamuovi. Tällä tavalla saa helposti tehtyä isommallekin lapselle kivoja juttuja, vaikka meidän tyttö kyllä sanoi, että hänellekin pitää tehdä edellisen postauksen pupu applikaatio johonkin vaatteeseen.

Syntyi kaksi vaatetta, pipo ja paita. Minuun on tainnut iskeä joku turkoosi hulluus. Koko ajan tekisi mieli vain ommella turkoosia, vihreää, keltaista... Laatikossa odottelevat pinkit ja punaiset kankaat ei houkuttele yhtään. Toisaalta se ei haittaa, koska tyttö ilmoitti, että hänkin tykkää eniten turkoosista ja vihreästä.  Näihin kuitenkin sopi kivasti pinkit kantit tuomaan tyttömäisyyttä.

                                        
                                          Paitakaava: Ottobre Pupunen omilla hihamuokkauksilla
                                          Pipokaava: oma
                                          Kankaat: Majapuu
                                          Hot Fix kimallearkit: Seriväri

 Paidan hihoista tuli tosi nätit, tein rypytykset framilonilla. Seuraavalla kerralla kokeilisin kuitenkin kantata hihansuun koko matkalta, voisi olla parempi niin.

Piposta tuli tosi kiva ohkainen vuorittamaton kesäpipo.

Tähän pipon kuvaan hyödynsin paidan kuvasta leikattuja osia. Tästä taisi tulla kauniimpi kuva, isommassa sudenkorennossa jäi häiritsemään pää, joka ei oikein onnistunut. Kummasta sudenkorennosta sinä pidät enemmän?

Katastrofi ja melkein onnistunut

Kaksi bodyä, joista toinen oli täysi katastrofi ja toinen jo melkein onnistunut. Tässä kuvassa roikkuu se melkein onnistunut. Kun ostin Janomen peitetikkarin ja kantinkääntäjän, luulin että kanttausten teko helpottuu, mutta alkuun se tuntui vain vaikeutuvan. Ehkä se sitten harjoituksen myötä oikeasti helpottuukin. Tähän bodyyn sain jo ihan siistiä jälkeä aikaiseksi, mutta resori vetää kangasta liikaa kurttuun, joten sitä täytyy vielä säätää.

Body onnistui kuitenkin sen verran kohtuullisesti, että tein siihen pupu applikaation. Tällainen kietaisumallinen body on kätevä, kun allaoleva kangas suojaa vauvan herkkää ihoa, niin uskaltaa tehdä applikaatioitakin.

Hihansuut tein taas käännettäviksi, niin ei tarvitse käyttää tumppuja.

Bodyn kaveriksi tein vielä terälliset puolipotkarit.

Tässä vielä se katastrofi. Kuten näkyy niin lopputulos on aika vinksahtanut :) Tämän ompelu oli kyllä yhtä tuskaa, mutta taistelin loppuun asti, eikä kyllä tainnut kannattaa. Kanttaus on tehty osittain peitetikkarilla ja osittain saumurilla + ompelukoneella. Onnistuinpa vielä ompelemaan toisen turkoosin resorin nurinpäin, mutta en viitsinyt edes korjata. Seuraavat bodyt toivottavasti onnistuu paremmin!