HiioHoi!

Olimme viikonloppuna merillä juhlimassa. Tai no varsinaisesti merillä meistä kävi vain yksi. Itsehän poistuin laivasta heti kun se oli lähdössä satamasta ;) 

 Juhliinhan tarvitaan tietysti juhlavaatetta ja sain ajatuksen tehdä itselleni ja lapsille seiloriaiheiset asut. 

Omaan asuuni kuului hihaton mekko ja bolero. Tästä mekosta tuli ihana ♥ Pelkäsin kyllä etukäteen, että minkähänlainen taistelu seuraa raitojen kohdistuksesta, mutta tällä kertaa se sujuikin aivan kivuttomasti.

 Tarvitsin imetysmekon, mutta en halunnut rikkoa etukappaleen vinoraidoitusta millään saumalla. Päädyin siis kokeilemaan voisiko imetysvaatteen toteuttaa ilman näkyvää saumaa.

Tein tällaisen kappaleen etukappaleen alle.

Ei tämä ehkä niin näppärä ole kuin sellaiset jossa rinnan alla on poikkisauma ja etukappaleet menevät ristikkäin päällekkäin. Ihan käyttökelpoinen kuitenkin, eikä pääntie tämän käyttökokemuksen perusteella tuntunut kärsivän venytyksestä.

Isosisko sai hihattoman rimpsuhelmamekon jonka kaveriksi löytyi kaapista valmis bolero.

 Rusetti vyötäisille.

Mekon yläosassa takapuolella on rusettileikkaus, vai miksi tätä nyt sanotaankaan.

Pikkuveli sai bodyn ja housut...

...ja hupparin tuulelta suojaamaan.

Kaikki kankaat Eurokankaasta. Punainen raitakangas ja pallokangas ainoastaan pakalta, muut löytyivät palalaarista. Materiaalikustannukset 40€ + muutama nappi ja pitsinauhaa omista varastoista. Kankaita jäikin vielä vähän.

 

Taskukaveri

Eräänä perjantai-iltana osallistuin ompelukilpailuun. Tehtävänä oli ommella ja kuvata vaate kahdessa ja puolessa tunnissa. Tajusin pian aloitettuani, että tulipa haukattua liian iso pala. Ompelin koko ajan kuin hullu, hiki päässä ja talla pohjassa. Tukikankaita unohtui ja linnunpönttö keikahti vähän vinoon, mutta valmista tuli. Ihme, että sain tämän tehtyä siinä ajassa. Luulenpa, että osaltaan siihen vaikutti huolellinen etukäteisvalmistelu ja suunnittelu. Varasin kaikki tarvikkeet ja kaavat valmiiksi ja kävin mielessä läpi kaikki ompeluvaiheet. Yleensä ompelen niin, että työ muokkautuu ja muuttuu tehdessä ja kyllähän siihen silloin saa aikaa kulumaan. Tuona iltana myöskään koneet eivät temppuilleet. Ihan kuin nekin olisivat tienneet, että nyt on tosi kyseessä :)

Kilpailutyönä valmistui mekko, jonka nimesin taskukaveriksi. Idea siis on, että vaatteessa on tasku (tässä tapauksessa linnunpönttö) jossa asuu pehmokaveri (nyt siis lintu). Laitoin myös puunoksalle nepparin jolloin linnun voi laittaa välillä sinnekin istuskelemaan.

Niin ja voittohan se napsahti tällä mekolla :)

Punaista aitaa

Perjantain Savawayssa ommeltiin aitakankaista. Minulle sattui punainen väri. Aluksi kangas suorastaan ällötti, eikä minkäänlaista ideaa syntynyt. Onneksi tyttö innostui kankaasta ja halusi siitä itselleen jotain.

Kankaan punainen väri oli haasteellinen yhdistettävä. Päädyin musta-valkoiseen, koska muutakaan sopivaa ei kaapeista löytynyt.

Tupsupipo on pitänyt tehdä jo kauan, nyt tuli sekin tehtyä.

Paidan leikkelin ilman kaavoja tarkoituksena tehdä lepakkohihapaita, mutta ei tästä nyt ihan sitä tullut.

Housuihin applikoin mustasta velourista polvipaikat, jotta kestäisivät kulutusta vähän paremmin.

Lopputuloksena syntyneet vaatteet poikkeavat tyyliltään aika paljon tytön vaatekaapissa olevista, joten vähän pelkäsin tuomiota. Vastaanotto oli kuitenkin positiivinen ja vaatteet mieluisat.

Olen huuurrrja pieni merirosvo

Merirosvotrikoosta ja Hilcon raidoista valmistui jo aiemmin pikkuiselle merirosvohenkinen asu. En voinut vastustaa kiusausta pikkuiselle hulluttelulle ja tein asuun myös muotoonommellun huivin, josta kylläkin tuli liian pieni. Tuskinpa sitä olisi nyt käytettykään, ensi kesänä sitten ommellaan uusia ja parempia.

Bodystä tein tällä kertaa tällaisen kokonaan edestä avattavan. Idea lähti siitä, että ihan pikkuisten kanssa kaikkein kätevimpiä ovat kietaisubodyt, mutta kesäkuumalla tuntui ikävältä pukea montaa kerrosta päällekkäin. Tässä oli ratkaisu pulmaan, helppo pukea eikä päällekkäisiä kerroksia.

Body avattuna.

Ensi kertaa tilasin Hilcon raitatrikoita Fabriinasta ja olen aivan rakastunut. Niin ihanan pehmoisia ja joustavia. Housuissa asettelin raitoja kumpaankin suuntaan ettei olisi niin tylsää.

Tässä näkyy myös housut päällä. Koko näissä vaatteissa on 56cm. Nyt ollaan siirtymässä seuraavaan kokoon, joten vaatteet alkaa olla jo pieniä :(

                                                                              ♥♥♥

Päiväunille

 Alakerrassa on oma paikka vauvan päiväunille. Suvussa kiertävä vanha rottinkisänky, siinä olen minäkin vauvana nukkunut. Päiväunia ja automatkoja varten tarvittiin oma peitto.

Jotain söpöä piti saada. Pilkkuja ja applikoituja eläimiä.

Nalleja ja pöllöjä joilla on irtojalat.

Kyllä siinä nyt kelpaa vauvan nukkua.

Pientä pienelle

Ennen vauvan syntymää ehdin ommella muutamia vaatteita pikkuista varten. Aluksi mietin, että saapa nähdä voiko sitä vauvaa pukea lyhythihaisiin ja -lahkeisiin vaatteihin, mutta kyllä näille on todella ollut käyttöä. Nämä on kaikki kokoa 50. Nyt alkaa pikkuhiljaa käydä pieneksi ja pitäisi alkaa tehdä isompaa kokoa.

Oi, että tuo Hannu ja Kerttu kangas on niin ♥ Näin heti sen kaveriksi puna-valkoista vinoraitaa. Sopivaa kangasta löytyi kätköistäni ainoastaan velourina, mutta on ohutta, joten tein siitä housut. 

 Kesäilo on myös aivan lemppariani. Siitä syntyi reippaan vihreän ja keltaisen kanssa ihanan aurinkoinen setti. Housuihin applikoin kalan .

 Tein bodystä tällaisen vähän kevyemmän kietaisuversion, jotta kangasta ei olisi niin paljon kaksinkertaisesti. Enpä tiedä onko tuosta juuri apua, mutta tuskin haittaakaan.

Ja tähdethän on aina ihania. Kelta-harmaa setti tähtipepulla.

Ja tässä vaatteiden pieni käyttäjä ♥

Savan salainen ystävä

Facebookin Saumanvara ryhmässä järjestettiin äskettäin salainen vaateystävä tapahtuma. Ideana oli, että jokainen saa salaisen ystävän ja esim. lapsen tiedot ( iän, sukupuolen, vaatekoon sekä muuta kuvausta esim. lapsen mieltymyksistä) ja sen pohjalta suunnittelee ja ompelee jonkin vaatteen. Saadut vaatteet kuvattiin ja niistä sai sitten arvuutella kuka mahtoi olla tekijä. Lopuksi tietysti paljastettiin oikeat tekijät.

Sain salaiselta ystävältä tiedon vain lapsen sukupuolesta, iästä ja koosta, joten mieltymyksiä piti selvittää salapoliisityöllä. Oli tosi hauskaa tutkia salaisen ystävän blogia ja selvittää minkälaisista vaatteista he tykkäävät. Tutkiessani salaisen ystävän blogia huomasin, että hän ompelee todella paljon ja on taitava tekijä. Lähdin lopulta suunnittelemaan vaatetta sen kautta, että en halunnut käyttää samoja kaavoja mitä hänkin on jo paljon käyttänyt enkä sellaisia kankaita mistä hän on jo paljon ommellut. Huomasin myös, että blogissa ei ollut montaa applikoitua vaatetta, joten halusin ehdottomasti tehdä sellaisen. Strategiani oli siis tehdä salaiselle ystävälle jotain sellaista mitä heiltä ei ennestään löydy.

Olin juuri ostanut Metsolasta perusvärisiä joustofroteita ja niistä alkoi yhdessä muodostua kivanvärinen kokonaisuus. Hieman kyllä pelotti, että onko tämä heille mieluisen värinen, mutta päätin ottaa riskin. Perhoshihaiseen mekkoon sopi hyvin perhosapplikaatio.

Takakappaleelle vielä pieneksi yksityiskohdaksi vihreä sydän ♥ 

 Tässä vielä lähikuva taskuista.

Mekosta tuli kyllä ihana omaan makuun ja projekti oli muutenkin tosi hauska. Tällaisia juttuja lisää!